kotitiellä

Hei taasen! melkein 4 kuukauden hiljaiselon jälkeen.

Oon ollut tehokkaampi Instagramin päivittämisen suhteen, blogi on ehkä ennemmin sellainen päiväkirjamainen ratkaisu.

Talon suhteen meni kaikki hyvin; homekoiratarkastus, kuntotarkastus ja kaikki muut. Ostettiin se heinäkuun lopussa ja omistusoikeus siirtyi meille syyskuussa. 

Tällä hetkellä remontoidaan. Kaikki vanhat pinnat on revitty pois ja uutta on alettu laittaa tilalle.

Seinä- ja kattopaneelit maalattu valkoisiksi, uudet Gyproc -levyt odottaa asentamista, lähestulkoon kaikki kalusteet ja pintamateriaalit on hankittu.

Digital flatlay pintamateriaaleista  ja värimaailmasta.

Uusi keittiö tulee maanantaina; tilattiin se syyskuun lopussa. Vanha lähti roskalavaryhmän kautta uusien omistajien mukaan ja se oli parempi ratkaisu kuin oisi voinut ajatella - meidän ei tarvinnut alkaa viemää tavaroita kaatopaikalle ja toiset sai hyviä kaappeja autotalliin, mökille jne.  

Suihkutiloista on irrotettu kaikki vanha seinälaatoista lattialaattoihin, tehty uudet vesieristeet sekä viikolla liimattiin lattialämmityskaapeli sinne. 

Hommat etenee hyvää vauhtia; jos päästäisiin vaikka jouluksi omaan kotiin. Rakastan joulua yli kaiken ja olisi ihanaa saada asettautua omaan kotiin siihen mennessä. Katsotaan.


Eilen oli kuntotarkastus. Hyvin meni - tokikin odotetaan vielä raporttia, missä on tarkat speksit koko tarkastuksesta mutta lopputulema oli hyvä; tarkastuksen lopussa annettiin suullinen yhteenveto. Samoin homekoirakartotuksessa. Tuntuu aika hurjalta - kohta päästään oikeasti remppaamaan. Yritän tehdä jonkun näköisen vision boardin suunnitelmista, koska pääasiallisesti tässä kuitenkin itselleni dokumentoin, että tulevaisuudessa voi palata kaikkeen, mitä on tullut tehtyä. 

Päätettiin myös, että remontin keskelle ei muuteta. Ei missään nimessä. Parikymppiseksi omakotitalossa asuneena ja remontinkin keskellä varttuneena voi sanoa, että se on henkisesti sen verran uuvuttavaa, et jos on vaan mahdollista niin ei siellä halua sinä aikana olla 24/7. 

Vuokra-asunnossa asumisen plussia siis - tässä ollaan kiinni vaan sen aikaa mitä itse päätetään, eli voidaan hyvin asua samalla nykyisessä kämpässä. Ihan kiva, tarviin varmaan muutenkin vähintään kuukauden henkisen valmistautumisen muuttamiseen. Jäi traumat viimekerrasta, kun +30°c helteellä roudattiin tavaroita asuntoon.  


Sain myös virallisen tutkinto-opiskelijan paikan! Toisin sanoen voin virallisesti sanoa (ainakin mikäli opinnot etenevät suunnitelmien mukaisesti) kahden vuoden päästä olevani kauppatieteiden kandidaatti ja neljän vuoden päästä maisteri! Kaikesta tästä tekee itelle vielä kunniakkaampaa se, että viis vuotta sitten en ottanut kasvatustietieteiden kandin + maisterin paikkaa vastaan, vaan annoin sen jollekulle, joka sen oikeasti haluaa ja lähin itse etsimään sitä mitä haluan. Ja nyt tuntuu just siltä. 

1,5 viikkoa sitten onnistuin myös murtamaan salilla varpaan - levypainoteline niin täynnä, ettei painosta saanut kunnon otetta jolloin se 10kg valurautainen levypaino tippui suoraan tän sankarin varpaalle. Tyhmä kun olen, tein kuitenkin treenin loppuun ja olisin vielä mennyt perjantaina töihinkin - särky ja kävelemisen vaikeus kuitenkin sano toisin ja pakotti käymään röntgenissä. Noh, viikko varpaan parantelua ja eilen alkoi virallisesti loma. Kerkeää siis keskittyä kaikkeen kivaan sekä joissain määrin myös suunnitteluun. Esimerkiksi lattiamateriaalien värit ynnä muut ollaan jo aikalailla päätetty mutta se, mistä, miltä merkiltä, miten jne. on vielä hoitamatta. Ehtiihän tässä. 


Mutta tämähän meinaisi sitten sitä, että riippuen aikataulusta (talossa asutaan nykyhetkellä) jotka sovitaan, päästään pian repimään muovimattoja, piikkaamaan laattalattiaa, hiomaan, maalaamaan... Siis kaikkea kivaa (niin sanon nyt mutta katsotaan mikä ääni on kellossa esim. kuukauden päästä remontin aloittamisesta) tiedossa. 

Sitä, miten remontoinnista päivitän, en vielä tiedä - sinällään ei haluta jakaa "ennen" -kuvia mikäli ei ole suoriltaan näyttää niitä kuuluisia "jälkeen" -kuvia joten varmasti sitä mukaa, mitä saadaan hommia tehtyä, tulee aiheen tiimoilta päiviteltyä kuvamateriaalia. 

Kuitenkin - päästään juhlimaan miun kandijuhlia parin vuoden kuluttua omassa talossa. Vau.

Meillä on hyväksytty ostotarjous ! ! ! Nyt odotellaan siis homekoiria + kuntotarkastusta ja jos näistä ei selviä mitään hälyttävää niin vihreää valoa sekä meillä on o m a k o t i t a l o. Pikkuhiljaa ollaankin tehty suunnitelmia kuvien perusteella siitä, mitä halutaan tehdä.

Ajatuksena sisätiloille mm. ei-kantavien-seinien kaatoa, oviaukkojen muuraamista, suihkutilojen ja vessojen pinnat sun muut, lattiamateriaalit sekä värit ja seinät, huoneiden sijoitukset yms. Ulkotiloihin terassi, joka olisi tarkoitus kattaa, huomioiden kuitenkin se, että tähän tarvitaan lupa. Julkisivun maalaaminen yhtenäiseksi sekä muuta maisemointia.


Huomenna lisää infoa ja hommaa etenemään kun LKV on kuntotarkastukseen ynnä muuhun liittyen uudelleen yhteydessä.

Jännittävää.


Juhlia juhlien perään. Synttärit, ylioppilasjuhlat, toiset synttärit, kolmannet ja neljännet synttärit, yleiset sukutapaamiset ja kohta tulee juhannus. Myöhemmin pitäisi vielä juhlia tasavuosipäiviä sekä rippijuhlia. Kiirettä pitänyt. Näiden lisäksi lukuvuoden viimeiset tentit tehty ja arvosanat saatu, haku suoritettu. Töissä tehtyjä tunteja (lupasin tehdä ennen kesälomaa tuplatunnit) sekä urheilun parissa käytettyjä minuutteja. Tämän lisäksi joku ihmeen kesämasennus, mikään ei kiinnostanut mutta pakko oli tehdä. Lienee johtunut siitä, että ei ehtinyt vaan olla. Meni kuitenkin ohi kun otti itselleen aikaa (ja piti kymmenen minuutin mental breakdown itkut - puhdistaa).   

Laitettiin tarjous siitä edellisestä puhutusta talosta; ei päästy yhteisymmärrykseen hinnasta joten mentiin eteenpäin, koska koettiin, että markkinoilta löytyy enemmän meitä palveleva yksilö. 

Ja niin olikin ja nyt on menossa ehdollinen tarjous yhdestä mainiosta kandidaatista. Ehdollinen siksi, että taloon on tehtävä uusi kuntotarkastus ja mikäli siinä selviää ammattilaisen kanssa tutkittuna jotain hälyttävää, olemme oikeutettuja purkamaan kaupan - turvana meille ostajina. Halutaan myös käyttää homekoirat.


Oma visio on kyllä kuvia katsoessa selvennyt todella paljon ja talossa isona plussana se, että kaikki isommat ”pinnan alla” olevat remontit on suoritettu ja saataisiin keskittyä lähtökohtaisesti pintaremonttiin - seiniin, lattioihin, keittiön uusiin oviin yms.. Tosin kuten olen ilmaissut läheisille - märkätilat ja WC tarvitsisivat hoivaa ja rakkautta mutta sen kautta niistä myös saataisiin meidän näköiset. 

Tokikaan se, että nämä pinnan alla olevat asiat on tehty ei ole peruste sille, etteikö mitään löytyisi mutta tarkoittaisi meille sitä, että näistä ei tarvitsisi huolehtia jos kaikki muu menee kuten pitää.

 


Ajatuksena ja tavoitteena olisi, että talo vapautuisi 01.08. alkaen sekä olisimme tällöin yhä kirjoilla vuokra-asunnossamme elokuun ajan jotta emme joudu asumaan remontin keskellä sekä muuton saisi tehdä rauhassa.

Ollaan ehkä löydetty meidän tuleva omakotitalo. The t a l o. Sellainen, josta pintaremontilla saataisiin meidän näköinen ja muulla pinnan alle jäävällä myös hyvin pelittävä kokonaisuus.

Kaikista muista kohteista, joita ollaan käyty katsomassa, se oli molemmilla ensimmäinen josta saatiin heti visio siitä, mitä sille voi tehdä. Myös sijainti miellyttää ja kokonaisuus on idyllinen. Alustavia remonttilaskelmia on tehty ja lähipiirille ilmoitettu mahdollisuudesta sekä toiveesta tulla mukaan katsomaan taloa, mikäli se tuntuu meistä hyvälle. Se tuntuu ja tarkemmat, ammattilaisen kokemuksen kautta tuleva ideologia otetaan mieluusti vastaan.

Netistä voi toki löytää arvioita ja laskelmia remonteista sivun toisensa perään, mutta mikään ei ole tämä kohde sekä remonttien toimeksiantajat ovat eri henkilöitä, kuin me.   

Tänään laitoin lainahakemuksenkin omaan pankkiin (meillä on siis eri pankeissa tilit, joten päästään kilpailuttamaan) ja huomenna/ylihuomenna olisi odotettavissa puhelinkeskustelu pankkivirkailijan kanssa.

Pääsen siis avaamaan ajatuksia, takauksia/vakuuksia, muita tuloja (mainittakoon sen verran, että jos joku on tehnyt lainahakemuksen verkossa, saattaa tietää, että kaikkia tietoja ei siihen voi ilmoittaa eli pelkkään verkkohakemukseen jää paljon "löysää") sekä muuta olennaista lainatarjouksen takana. Olen kyllä valmiiksi varma, että voin oman keskustelun jälkeen ilmoittaa, että on hyvä ja soittaa avopuolisolle.


Voihan että. Omistuksen hankinta on ollut listalla ja puheissa monta vuotta, mutta silti tuntuu hurjalta ajatella, että sellainen meillä  saattaa kohta oikeasti olla. Myönnän olevani sentimentaalinen ihminen hieman oudoissa asioissa, joten aika varmuudella tippa tulee linssiin, kun koittaa aika lähteä tästä nykyisestä asunnosta, jota on muutaman kuukautta vajaa kolme vuotta kutsuttu omaksi kodiksi. 

Kuitenkin, elämä ja ajat muuttuu sekä olen kyllä erittäin innoissani kääntämässä mahdollista uutta sivua omassa elämässä; kaikki on ollut monta vuotta niin tuttua ja turvallista joten (pieni) muutos lienee jopa toivottua. 

Pysyypähän mieli virkeänä.
Taas kirjoittamassa. Ajattelin näyttää sneak peakia meidän nykyisestä asunnosta.

En kehdannut enää tähän aikaan illasta käydä räpsimään uusia kuvia järkkärillä, joten kaivelin kovalevyn uumenista puhelimella viimeisten 6kk aikana napsittuja otoksia. Kenties jossain kohtaa niitäkin saan kuitenkin otettua.


Eteiseen sain pari viikkoa sitten vihdoin ja viimein askarreltua iskän kanssa heinäseivästikkaat! Seipäät oli kiltisti odotelleet omaa vuoroaan viimeiset 3 vuotta ja nyt vihdoin hoidettiin homma kondikseen. Riihimäen lasin isoon lasipurkkiin eucalyptuksen feikkioksia (glitterillä kuorrutettuja tietysti, ettei vaan menisi liian autenttiseksi) sekä tikkaisiin kierrettiin ledivalot. Voin sanoa, että kevät on hankala aika etsiä fairy lightseja - niitä valonauhoja saisi kyllä jokaisesta liikkeestä mutta ketjuja ei sitten mistään. Biltemasta lopulta löytyi täydelliset.


Kuten sanottu - tykätään simppeleistä asioista ja neutraaleista väreistä. Vihaan myös esim. verhojen vaihtoa yli kaiken, joten muuttaessa valitsin sellaiset verhot, joiden voi vaan antaa olla. Olohuoneessa on myös tietysti telkkari ja oma työpiste.


Työhuoneesta löytyy puolison tietokonejutut, oma lipasto ja "vanity" sekä kirjahylly. Täällä myös kaappitilaa puolison vaatteille, takeille yms. sekä treenitarvikkeille - meidän painot sun muut ollaan siis saatu säilöttyä tänne, kyseessä on kuitenkin huone, jossa yleisesti myös kotitreenit niitä harrastaessa suoritetaan.


Keittiö on meillä suhteellisen pienehkö - oli aikamoinen operaatio vajaa kolme vuotta sitten löytää pöytä, joka mahtuisi. Nykyinen taitaa olla 110 tai 120cm - yhtään isompi olisi vienyt liikaa tilaa liikkumiselta. Keittiön kaapit on jaettu näkyvälle seinustalle ja jääkaappipakastin löytyy erilliseltä seinältä.
Makuuhuone on myös pienempää sorttia, olohuone ja työhuone on saaneet eniten pinta-alaa koko asunnosta, mikä ei tokikaan haittaa, joten makkari vetää lähinnä 160cm sängyn, asianomaisen yöpöydän sekä pienen hyllykön. Makkarissa on kuitenkin yhden seinän pituus pelkkää kaappitilaa ja se on hyvä asia - mahtuu omat vaatteet ja kengät (joita onkin se melkein 30 paria) sekä vuodetekstiilit säilöön.

Näiden lisäksi löytyy toki myös vessa & suihkutila, mutta ne eivät ole esteettisesti mitenkään esittelemisen arvoisia, joten jätetään välistä, sekä oma pieni piha.

Pähkinänkuoressa tyylisuunnallisesti kuvattuna skandimodernia boheemilla twistillä, korostaen selkeitä linjoja, yhdistäen neutraaleja lämpimiä sekä kylmiä sävyjä sekä minimalistista, yhteensointuvaa kokonaisuutta.

Kaikissa omissa vuokra-asunnoissa on toistunut samat teemat ja ajatukset. Tällaisia ajattomia ratkaisuja molemmat tahtoisi myös siihen sataprosenttisesti omaan kotiin. 

Kuitenkin, ollaan sisutuksessa aika yksinkertaisesta pitäviä ihmisiä jotka haluaa (tai ainakin itse) tuoda kauniita yksityiskohtia esille. Esimerkiksi yhdessä talossa, joka olisi juurikin tällainen remppakohde, oli i h a n a tiiliseinä olohuoneessa, jonka ehdottomasti haluaisin jättää esille - erilaiset tekstuurit tuo fiilistä ja niiden näkymiselle ehdoton kyllä.

Vanhemman ajan taloissa on myös useasti pienet vessat märkätilojen lisäksi, joten kuten oikeassa kulmassa nähtävillä, ajatus sellaisen fiksaamisesta nykyajalle olisi toiveissa.

Keittiölle, sähköhommille, vessalle ja märkätiloille ylipäätänsä tulisi varmastikin omat tekijänsä (näihin refeerasin jo mm. puolisolle keittiö- ja vessatiiminä) jotka hoitaisivat hommat kondikseen. 

Itseltä löytyy kyllä taitoa ja intoa tapettien repimiseen, hiomiseen, maalaamiseen ja lattioiden laittamiseen joten näihin "vähäpätöisempiin" tehtäviin kykenee myös itse. Kaakeloiminen edellyttäisi oppimista, mutta niitä tarvitsevien tilojen ollessa lähinnä keittiö ja märkätilat, voisi ajatella sen tehtävän delegoimista ammattilaisen käsiin. 

Olen kuitenkin kaikkihetinyt -luokan ihmisiä, joten en usko siitä olevan vaaraa, että joku tehtävä jäisi niin sanotusti ”roikkumaan”. Eipähän voisi valittaa, ettei ole tekemistä koska varmasti olisi kokoajan jotain listalla. 

Tämän vuoksi uuden oppiminen ei kuitenkaan olisi mitenkään ylitsepääsemätön asia. 

Suvusta ja lähipiiristä tosin löytyy alan ammattilaisia, varmasti saisi siis jonkun kertomaan, miten mikäkin ammattitaitoisesti hoidetaan. 

Moni myynnissä olevista taloista on pinnoiltaan muotoiltu joskus 2000-luvun alussa joten värit ja valinnat ovat omaan silmään sopimattomia - maalaamiselle ja muulle pintarempalle syvempien hommien lisäksi on siis ehdoton tarve.

Haaveena olisi siis 3-4mh asunto saunalla, autotallilla ja varastolla. Varasto säilytystilan ja mahdollisen oman kuntosalin vuoksi - molemmilla meillä on ollut ajatuksena, että oma koti kun on hankittu, sinne voisi suunnitella kotisalin. Kunnollisen. Kyykkyhäkin taljoilla, penkin, vapaat painot, levytangot sekä levyt, omat telineet painoille + levyille sekä jonkunlainen cardiolaite ainakin ensi alkuun. 

Myös koska perheenlisäys koiran muodossa on oleellinen ajatus tulevaisuudessa, tarkoituksena olisi miettiä koiraystävällisiä pintoja ja ratkaisuja. Eli sellaisia, joita ei tarvitsisi joka ikinen päivä märkien säiden aikaan pyyhkiä tai missä ei näy heti kaikki koiran karva ynnä muu roska.  

Tiedän kyllä valmiiksi, että perfektionistina sitä siivoamista tulee silti käymään. 

Lupasin tosin, että omakotitaloon ostan mielenrauhan vuoksi robotti-imurin. Täällä 57m2 kolmiossa se kun ei ole kovin tarpeellinen investointi.


Kuvat || eivät ole omia, vaan kuuluvat oikeudellisille omistajilleen - keittiöt vasemmassa kulmassa ovat parma-keittiöitä powerilta - tutkiessani keittiöratkaisuja, joita on tarjolla, puhutteli heidän ratkaisunsa eniten. Seassa on muutama Ikean tuotekuva, väripaletit colourpalettes.net sekä muiden kuvien alkuperä löydettävissä täältä eli asianomaisen interior -boardista pinterestistä.

Vanhemmat tekstit Etusivu

ABOUT ME


Matkalla ensimmäiseen omaan kotiin. Haaveilua, ihmettelyä ja uuden oppimista. Ajatuksia elämästä, opiskelusta, urheilusta sekä tulevasta kodista.
@kotitiella

Categories

  • apartment 1
  • decor 1
  • house 6
  • loan 1
  • me 1
  • personal 2
  • renovation 2
  • style 1

OddThemes | Gooyaabi Template